Renessanssi
Renessanssi tarkoittaa uudelleen syntymistä. Laajassa mielessä renessanssi tarkoittaa taide-, kulttuuri- ja aatehistoriallista murrosta siirryttäessä keskiajalta uuteen aikaan. Kyse on pääosin 1400-luvun alussa kulttuurissa tapahtuneista muutoksista, jotka ilmenevät mm. kuvataiteissa, kirjallisuudessa, musiikissa ym..
sisustus
Sisustuksessa vallalla "uudelleen syntyminen", antiikin taiteiden elpyminen. Tilajärjestely mittojen mukaan, symmetriaa. Tärkeää oli mukavuus sekä edustavuus. Maalauskoristelu rikastui ja tapetteja käytettiin. Lattiat olivat marmori-, mosaiikki- tai kivilattioita koristeltuna. Kuvakudoksia ja maalauksia kesä itämaisia mattoja käytettiin. Huonekalut aseteltiin kokonaisuuksiin.
Renessanssi Ruotsi-Suomessa (n-1530-1660)
Tapahtui harppaus keskiajasta reaaliaikaan myös täällä. Mutta vain väliaikaisesti. Jolloin tulivat myös haarukat Katariina Jagellonican vaikutuksesta. 1600- Luvulla avoimet kulmatakat muuttuivat kaakeliuuneiksi. Sisustuksessa kaytettiin panelointia ja peiliovia, teräskuvastimia ja runsaasti eri tekstiilejä.
Barokki
Barokki on syntynyt Italiassa Antiikin klassismin ja renessanssin pohjalta 1500-luvulla Roomassa Italiassa ja levisi sieltä lähes koko Eurooppaan ja Amerikan mantereelle .Se oli taidesuuntaus, jota säväytti suureellisuus. Barokki oli tyylinä kokonaisvaltainen, vaikutti sekä arkkitehtuurissa että sisutuksessa. Venytetyt muodot sekä selkeät yksityiskohdat loivat draamaa ja jännitettä mm. arkkitehtuurissa, kirjallisuudessa sekä teatterissa. Ajalla korkein hallitsija oli katolinen kirkko ja näin ollen auktoriteetti oli selkeä. Barokki pyrki korostamaan tiettyä vaikuttavaa keskusta. Tyyli oli loistavaa ja mahtipontista.
sisustus
Valoja ja varjoja käytettiin tehokakasti hyväksi. Peilit sekä kruunukoristeet olivat yhdestä osasta. Tyypillinen koristeaihe oli värelista. Huonekalut olivat kultaa ja hopeaa. Barokissa huonekalujen järjestys oli tarkkaa, niitä ei siirrelty. Tyyli oli mahtipontista, mutta huonekaluissa tärkeää oli myös mukavuus. Tyypillisiä kalusteita olivat mm. intarsiaupotuksin koristellut kabineettikaapit ja baldakiinivuoteet. Tyypillisä koristeaiheita oliva myös mm. kruunu, simpukka ja C-kirjain.
Barokki Ruotsi-Suomessa
Barokki oli kaupunkikeskeistä. Suomessa barokin ajan rakennuksia on mm. louhisaari. Barokin aikana; rintapaneelit, seinämaalauksissa maisema- ja raamatullisia aiheita, suuremmat ikkunat, kaakeliuunit yleistyivät, ryijyt tulivat seinille ja kattoverhot jäivät pois.
Rokokoo
Rokokoo syntyi Ranskassa 1700- luvun alkupuolella. Aikaa myöhemmin rokokoota edeltänyt barokki koettiin liian raskaaksi ja seremonialliseksi. Ranskan hovi, joka makuasioissa johti Eurooppaa, käänsi katseensa jälleen vapaaseen luontoon ja kevyisiin aistinautintoihin. Barokin raskas ja kaavamainen tyyli, esim. geometrisiin muotoihin pikkutarkasti leikatut puistojen puut, sai väistyä.
sisustus
Rokokoo vaikutti sisustukseen hyvin kokonaisvaltaisesti. S-kirjain ja rocaille olivat tyypillisiä koristeaiheita. Kultauksia oli vähemmän. Väreinä käytettiin heleitä helmenharmaalta, roosaa, vaaleansinistä, vaaleanvihreää ym. . Kankaissa suosittiin kuvioituja silkkejä. Tärkeitä kalusteita olivat sohva ja seurusteluryhmät, pienet pöydät, lipastot, mahapiironki ja peilit. Tuolien jaloissa suosittu oli claw and ball- jalka.
Rokokoo Suomessa
Rokokoo tuli Suomeen Englannista, jossa tyyli oli hillitympää. Suomessa tyyli vaikutti enemmän yksityiskohtiin kuin kokonaisuuteen. koristeellisuus oli niukempaa kuin ulkomailla. Aluksi tummat värit vielä hallitsivat barokin ajoilta.
Kustavilaisuus
Kustavilaisuudella tarkoitetaan ruotsalaista uusklassismia. Sen vaiheet olivat mm. 1771-1792 ja1796-1809 hallintokaudet sekä empire ja biedermeier. Uusklassismi perustui antiikin ja renessanssin ihailuun.Kustavilaisuus oli hallittu ja hienostunut, selkeä ja harmoninen sekä sopiva täkäläisten puuseppien tehtäväksi kotimaisesta puusta. Rokokoon sirous ja mukavuus säilyivät, mutta mm. tuolien jalat muuttuivat suoriksi, muistuttaen antiikin pylvästä.
sisustus
Kustavilaisuuden ykkösväri oli helmenharmaa, mutta myös pastellisävyjä, kuten roosaa, sinistä ja vihreää käytettiin. Huonekalut olivat suoralinjaisia, tasapainoisiam heloitukset koristeltuja ja intarsia koristelut "metallikehyksissä", aiheena mm. kukkia, laakeriseppele tms. Huonekaluina olivat mm. sylinterilipastot, korkeilla ja hoikilla jaloilla seisova kirjoituslipasto/pöytä, kulmakaappi, pikkupöydät, kampaus- ja ompelupöydät ja katosvuoteet. Puuosat maalattiin vaaleiksi taikka kullattiin, päällisissä hallitsivat raitakuosit ja kukkakuvion oli aika siityä sivuun. Seinämaalauksissa oli antiikin uurnia ja koristenauhoja sekä kevyttä kukkakoristelua. Peili oli suorakulmainen ja koristeltu esim. uurna-aiheella. Pöytien päällisissa käytettiin paljon marmoria.
Empire
Pohjoismaissa empire vallitsi 1810-1830 vuosina. Empiren oli jäykkä ja mahtaileva tyyli, johon kuului Roomalaisen antiikin ja Egyptin muinaisuuden ihannointi. Englannissa empire tyyli oli jälleen hiilltympi niinkuin aiempikin.
sisustus
Empiren materiaali oli mahonki, ja muut puulajit käsiteltyinä mahonkia muistuttavaksi. Silloin muotiin nousi myös yksiväriset pinnat, ornamentit ja raitakuosit. Seinät maalattiin kirkkailla väreillä kuten esim. vaaleanpunaisella, vihreällä tai sinisellä. Koristelistat toivat näyttävyyttä. Tuoleista yleisin oli gondotuoli, jonka sivussa olivat leijonanpäät tms ja takajalat kaartuivat taakse, istuin ja selkänoja olivat pehmustettu. Muita kalusteita olivat mm. recamiersohvat, tuhatjalkaiset ja päästävedettävä vuode. Koristeluun käytettiin runsaita ja raskaita pronssilyötteitä ja kultauksia.
Empire Suomessa
Ruotsissa sekä Suomessa omaksuttiin hillitympi empire tyyli. Visakoivuisia tuotteita tuotiin Venäjältä Suomeen. Empiren aikana Suomi joutuin Venäjän alaisuuteen. Helsinki muutettiin pääkaupungiksi ja Carl Ludvig Engel suunnitteli sinne monia rakennuksia. Empiren aikana puutaloihin tuli vaakalaudoitus.
Biedermeier
Biedermeier syntyi jo nimensäkin mukaan Saksassa uusklassismin jatkoksi. Tyyliä kutsutaan myös myöhäisempireksi, koska tyyli on kodikkaampaa ja kevyempää verraten empireen.
sisustus
Biedermeier muutti empiren jäykät linjat pyöreiksi ja poisti metallikoristeet. Biedermeierin pyöreät, loivat s.kirjaimen malliset linjat esiintyivät kalusteiden jaloissa sekä selutoissa. Tekstiilien käyttö lisääntyi ja koteihin ilmestui lukuisia pieniä koriste-esineita kuten esim. veistoksia ja maljoja. Materiaalina suosittiin mahonkia ja mahongin tai vaalean väriseksi petsattua koivua. Biedermeier muutti väriasteikon tummaksi. Tapetteihin maalattiin kukkaoornamentteja tai laitettiin kaksi- tai kolmeväriset paperitapetit. Kalustot yleistyivät. Aikakauden kurkistelumeininki kehitti ikkunaan kiinnitettävän juorupeilin, josta näki kadulle. Tekstiilejä käytettiin jälleen runsaasti.
Biedermeier Suomessa
Suomessa kansanmielisyys vallitsi biedermeierin aikaan. Tuonoin vaiktti mm. Lönnrott ja Runeberg. Suomessa myös visakoivu oli paljon käytetty materiaali.
Kertaustyylit 1830-1900
uusrenessanssi
Uusrenessanssi oli 1860-1890 etenkin Saksassa. Renessanssi suosi komeaa, suurta, näyttävää ja raskasta. Tammi oli suosituin materiaali. Ruokasalit joissa oli tumma hyllyyn päättyvä rintapaneeli ja kasettikatto, olivat hyvin tyypillisiä uusrenessanssille. Tummat tapetit jäljittelivät kultanahkaa ja verhokoristeet olivat runsaat ja raskaat, Kalusteiden jalat olivat suorat ja muotoon sorvatut, tuolin selustaa reunustivat palloon päättyvät, uurretut pylväät, istuin oli rottinkia tai rei'itettyä vaneria tai pehmustettu. Tyypillisiä oli myös iso korkeaselustainen sohva ( paneelisohvat ). Suomessa suosittua vuosisadan lopulla. Rakennuksia mm. Porin teatteri.
uusbarokki
Uusbarokki on huonekaluissa, taiteessa, arkkutehtuurissa ja kulttuurissa noin 1870-1900 (erityisesti 1880-1890) esiintinyt kertaustyyli, joka ajallisesti sijoittuin uusrenessanssin ja uusrokokoon väliin. Tyyli keskittyy erityisesti ruokasaleihin.
uusrokokoo
Uusrokokoo kehittyi 1830 Ranskassa, Se oli käytännöllisin kertaustyyli pienenä ja mukavana. Suomessa uusrokokoo esiintyi hillittyna, mutta keksi-Euroopassa se sai räikeitäkn muotoja, jotka olivat usein turhan vaikeita toteuttaa ja ornamentteja oli liikaa. Materiaaleja olivat tumma puu, pähkinä ja mahonki. Kalusteiden etujalat olivat sorvatut tai s-kirjaimen malliset, puuosissa oli veistoskoristelua ja etujalkojen alla olivat pyörät helpottamassa siirtämistä. Tekstiilit olivat isokuvioisia kukkia tms. Päällisistä suosituin oli punainen plyysi.Väreinä oli lisäksi voimakasta lilaa ja vihreää. Verhoilu oli runsasta ja siinä käytettiin nyöripunoksia, hapsuja ja tupsuja. Uusrokokoon aikana tulivat myös ns. Emma-kalusteet.
Lähteet:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti